15.3. Viimeinen päivä töissä = täysipainoinen matkafiilistely alkakoon? Ei aivan. Pikemminkin: karttojen tulostelu, matkadokumenttien koonti, passien ja viisumeiden kopiointi ja hotellien osoitteiden etsiminen kiinaksi (ei niin helppoa kuin luulisi) alkakoon. Pyykkien pesua ja pakkauspähkäilyjä toki unohtamatta. Illalla ehdittiin onneksi kuitenkin vähän istahtaa näkemään kavereita ja siinä sivussa kohottelemaan matkallelähtötunnelmia. Odotan erityisesti Kiinan muuria ja Etelä-Kiinan kohdettamme (jonka nimeä en nyt lennosta muista).
16.3. Arki jatkui aivan lähdön kynnykselle asti. Viimeiset muuttolaatikot, siivoaminen sekä matkaeväiden teko ja pakkailun hienosäätö huolehtivat siitä. Tunnelma oli kuitenkin reipashenkisyydessäänkin oikein mukava ja aurinkoinen sää ja kakkukestit kämppisten kanssa kruunasivat päivän. Illalla junassa onnistuin pienen jännittämisen ja sanakirjan tavailun jälkeen lopulta muotoilemaan yhden kokonaisen lauseen venäjäksi venäläisille hyttitovereillemme: 'Anteeksi, kenkäni ovat siellä.' Hieman myöhemmin illasta keskustelu laajeni venäjän, englannin ja elekielen ansiosta mm. lapsenlapsiin, sukelluskokemuksiin ja Moskovan metrolippusysteemeihin. Saimme myös nauttia viihdyttävistä YouTube bileistä a`la venäläiset 50-60-vuotiaat hyttitoverimme samalla kun rajamuodollisuudet hoituivat siinä sivussa. Kysymyslauseiden esittäminen tuntuu edelleen uhkarohkealta: vastauksesta ymmärtää tuurilla yhden sanan.
17.3. Ensimmäinen päivä Moskovassa: vähäistä venäjänkielentaitoa tulee vahvistettua pitkin päivää. Moskovan metro on edelleen hienoin metro, minkä tiedän. Siis asemien puolesta. Talvi ei pue Moskovaa erityisen hyvin, vaan mikäpä kaupunki olisi talvella parhaimmillaan? Ollapa kesä ja voisi loikoilla puistojen nurmikoilla puiden katveessa! Nyt loikoilen mukavan hostellimme iloisen vihreillä lakanoilla ja leikin kesää täällä. Hostelli vaikuttaa tähän mennessä viihtyisimmältä hostellilta, jossa olen käynyt: ihanat peitot ja tyynyt ja stucco-kattolistatkin ehjät ja kauniit!
No comments:
Post a Comment