Thaimaa

Ennen matkalle lähtöä en ollut kovinkaan innokas vierailemaan Thaimaassa. Mielikuvani maasta liittyivät keski-ikäisten turistien mukanaan tuomiin lieveilmiöihin kuten lihapullaravintoloihin ja bordelleihin. Matkamme aikana kuitenkin alkuperäinen ajatuksemme jättää Thaimaa väliin herätti ihmetystä. Miksi jättäisimme kaikkein mukavimman ja turististävällisimmän lomakohteen väliin, jos kerran kierrämme kaikki muut alueen maat? Emme halunneet jäädä katumaan valintojamme ja jätimme väliin Etelä-Kambodzan ja sen rantakohteet, jotka olimme valinneet reittimme varrelle arpajaismenettelyllä, ja suuntasimme Thaimaaseen. Nyt viikon täällä viettäneenä ymmärrän hyvin, miksi ihmiset tänne vuodesta toiseen tulevat, mutta ymmärrän myös muuanne Kaakkois-Aasiaan suuntaavia.

Tämänhetkinen olotilamme tiivistettynä yhteen kuvaan.

Bangkokin – josta kerroin edellisessä kirjoituksessa ja joka on Thaimaassa aivan oma lukunsa – jälkeen suuntasimme pohjoismaalaisten suosimaan lomakohteeseen Phuketiin. Phuket on Thaimaan rannikossa roikkuva umpilisäke, jonka kolme tärkeintä elinkeinoa ovat turismi, turismi ja turismi. Käytyämme tutustumassa saaren rantakohteisiin, tiheään pakattuun Patong beachiin ja vähemmän hektiseen Karon beachiin, ymmärrän hyvin, miksi juuri Phuket on noussut suureen suosioon. Rannat ovat aivan järjettömän hyviä. Niiden ympärille kerääntyneet aktiviteetit sukellusretkineen ja lihapullaravintoloineen ovat suosiostaan velkaa vitivalkoisille rannoille ja kumpuilevalle vehreälle luonnolle. Skootterin vuokraaminen on halpaa, joten jos pokkaa riittää tien vasemmalla puolella ajamiseen, on se ehdottomasti halvin ja hauskin tapa liikkua saarella. Erilaisten taksimuotojen kartellit ovat vahvoja ja tinkiminen hankalaa. Maksoimme 26 tunnin vuokrasta 350 bahtia (9 euroa) suuremmin tinkimättä. Saman verran olisimme varmaan maksaneet yhdestä taksimatkasta. Thaimaassa alkoi kuun alusta low season (vähän turisteja), joten aktiivinen tinkijä pääsisi varmaan halvempiinkin hintoihin skootterin suhteen.

Emilia valloittaa Karon beachia.

Low season on muuten varsin mielenkiintoinen ilmiö. Tarkalleen 1.5. monen paikan hinnat romahtavat. Touko-syyskuussa saattaa sataa ja välillä lämpötila nousee liiankin ylös. Lisäksi Suomeenkin alkaa tulla kesä, joten kaipuu etelän lämpöön laimenee. Meille kesän sateet ovat konkretisoituneet kerran päivässä viilentävänä ukkoskuurona ja lämpötila on pysytelly 30 tuntumassa. Aurinko sentään on välillä mennnyt pilveen ettei kirkkaasta taivaasta ole tarvinnut aivan koko aikaa kärsiä. Kuulemma jossain kohtaa tulee yleensä 2 viikkoa jatkuvaa sadetta, mutta muuten sää tuppaa olemaan tälläistä. Eli jos joskus toukokuussa vappusää masentaa niin Thaikkuihin vaan äkkilähdöllä nauttimaan halvennetuista hinnoista. Omaa rauhaakin on saatavilla; saapuessamme Karon beachille ihmettelimme suunnattomasti, kun koko kaupunki vaikutti autioituneelta. Eikä turistikato edes johtanut yltiöagressiiviseen myyntikäyttäytymiseen jäljelle jääneitä turisteja kohtaan kuten Sansibarilla.

Auringonlasku Thaimaan saariston tapaan

Phuketissa vietimme kuitenkin vasta yhden yön. Sen jälkeen pakenimme viereiselle Koh Yao Noi -saarelle, joka on vielä rauhallisempi paikka. Saaren kolme pääelinkeinoa ovat turismi, kumipuiden viljely ja kalastus, eivätkä välttämättä edes tässä järjestyksessä. Olemme lekotelleet riippumatossa, velloneet meressä ja käyneet skootteriajelulla. Eilisellä melontaretkellä autiosaarelle onnistuimme vähän polttamaan itsejämme, mutta muuten saari on kohdellut meitä hyvin. Rauhallinen ilmapiiri ja luonnonkauniit rannat ovat antaneet hyvät puitteet kirjojen lukemiselle ja lekottelulle. Thairuoka on herkullista ja lähikaupasta saa Nutellaa, mikä on Emilialle ehdotonta plussaa. Ihmiset ovat täälläkin ystävällisiä – joskaan eivät ehkä yhtä mukavia kuin laosilaiset – ja elämä on helppoa, koska englantia osataan niin yleisesti. Phuketissa pärjäisi varmaan suomellakin. Olemme useasti vitsailleet, että "tämä ei ole lomailua vaan matkailua" kun hektinen liikkumisvauhtimme on alkanut väsyttää. No, tämä on nyt Lomailua. Mikäli etsit seikkailua tai halpoja hintoja suuntaa Kambodzaan tai Indonesiaan, mutta Thaimaa on kieltämättä houkutteleva vaihtoehto rauhalliselle aurinkolomalle.

Kanoottiretkellä pakenimme aurinkoa hiekkasärkälle palmun alle.

Palaamme kohta Phuketiin nauttimaan rannoista pariksi päiväksi ennen kuin lähdemme Singaporen kautta Yhdysvaltoihin tuhlaamaan viimeisetkin pennosemme. Kuukauden turistitekona päätin tilata itselleni puvun Phuketista. Bangkokissa ovat tietenkin parhaat ja kalleimmat räätälit, mutta en kyllä pitäisi yli viikon saunomista Bangkokissa suotavana vaihtoehtona. Internetin avulla löysin luotettavan tuntuisen räätälin varsin epäilyttävien joukosta, mutta vasta seuraavissa sovituksissa näkee minkälainen sika säkistä paljastuu. Phuketin räätäliliikkeiden ja nettikeskustelun pohjalta näyttäisi siltä, että sitä saa mitä tilaa ja mistä maksaa. Ei kannata ajatella saavansa laadukasta pukua satasella; Kannattaa sen sijaan perehtyä pukujen rakenteeseen ja teettämiseen, jotta osaa kertoa minkälaisen puvun tarkalleen ottaen haluaa. Lisää tästä kunhan sovitukset ja korjaukset on tehty.

Oma riippumatto tekee meistä riippumattomia.